Citylogistiikkafoorumissa paljon tietoantia
Tämänvuotinen citylogistiikan foorumi oli hyvä kattaus ajankohtaista tietoa Helsingin ydinkeskustan kehittämisestä, mahdollisista liikenteen päästövähennystoimista ja elinkeinoelämän viestejä kaupunkia kohtaaviin muutoksiin.
Pääalustuksen piti apulaispormestari Anni Sinnemäki. Helsinki panostaa merkittävästi raitioliikenteen kehittämiseen. Linjat yhdistävät Helsingin monikeskustaiseksi kokonaisuudeksi aikaisemman ydinkeskustasta lähtevien säteiden sijaan. Seutukunnallinen liikennekin nopeutuu, kun muualta Helsinkiin saapuvien yhteydet juna-asemilta eteenpäin ovat tehokkaita. Ydinkeskustan kehittämistä tehdään Kaivokadun läpiajo sulkemalla ja kävelyn edellytyksiä parannetaan. Sinnemäen mukaan logistiikan tarpeita otetaan huomioon, mm. huoltotunnelin toimintaa kehittämällä ja mahdollisella uudella yhteydellä Hakaniemestä keskustan parkkihalleihin.
Tomi Aimola Ilmarisesta kommentoi suunnitelmia kaivaten kunnon vaikutusarviointia muutoksesta nykytilanteeseen. Jos muutoksia tehdään Aimola vaiheistaisi ne, niin että ensin Kaivokatu olisi 1+1 läpiajollaja vasta myöhemmin tapahtui sulku. Aimola kuvasi haasteita huoltotunnelin lisäyhteyksien rakentamisessa. Kaikkiin kohteisiin sitä ei voi kallioperän takia rakentaa. Rakentaminen on niin kallista, että vuokrissa ei kustannuksia saa pois. Tarvittaisiin rakennusoikeutta tai jotain muuta hyötyä.
Noora Schalin esitteli huoltotunnelin kehittämisajatuksia. Kiinteistöjen liittämistä tunneliin halutaan lisätä. Rajoitteet pysäköintilaitoksiin ajamiseen halutaan poistaa. Valaistusta, savupoistoa ja opastusta kehitetään. Tunneliin tehdään liikenteen mittausjärjestelmä. Läpiajoa selvitetään. Uusi yhteys Hakaniemeen parantaisi pysäköintilaitosten saavutettavuutta.
Reetta Koskela haastoi yleisöä, että miten tarvittavat päästövähennyksen tehdään. Nyt on saavutettu vähennyksiä energiantuotannossa ja jonkin verran liikenteessä vaikka volyymin kasvavat. Tulevaisuudessa raskaan liikenteen päästöjen prosenttiosuus kokonaisuudesta kasvaa ja siksi toimenpiteitä sinne pitää selvittä. Kaupungin toimin olisi mahdollista tehdä alueellisia ympäristövyöhykkeitä, jossa rajoitettaisiin CO2-päästöjä polttomoottoriajoneuvokielloilla. Malli voi sisältää joustavuutta logistiikkatoimijoille ja erilaisia raja-arvoja, esim. vain vanhimman kaluston poissulkien. Euroopassa on jo monia kaupunkeja, missä ympäristövyöhykkeitä on käytössä. Asiassa on paljon selvitettävää, mm. ajoyhteydet tunneleihin, poikkeuksien tarpeet, tukimuodot käyttövoimamuutokseen. Reitit satamiin eivät tulisi tässä kysymykseen, eivätkä valtion väylät. Kauppakamarin järjestämässä tilaisuudessa asiaan suhtauduttiin yrityksissä kriittisesti, kyselyissä asukkailta on ollut jonkinlaista kannatusta.
Christina Suomi maalaili suurta muutosta ilmaliikennejärjestelmään
Christina Suomi maalaili suurta muutosta, minkä ilmailualan kehitys tuo tullessaan. Sadan metrin kentiltä voidaan operoida merkittäviä kuljetuksia, toimintasäteet kasvavat nykyisestä 460 km:stä (1h) pian 1000 km:een (1,5 h). Dronealustoilta voidaan tehdä jakelukuljetuksia. Kiinnostusta jo on esim. HUS:n lääkekuljetuksissa. Sähköisen, automaattisen ja asiakaskohtaisenliikenteen palveluverkosto voi olla tiheä, toisin kuin aikatauluihin sidottu isompien koneiden runkoliikenne. Ansaintalogiikka toiminnassa perustuu enemmän datan ja analytiikan käyttöön ja joustavuuteen. Suomi peräsi pelisääntöjä ja drone-tiekarttojen laadintaa, jotta kaupungit mahdollistavat liikenteen syntymisen. Traficom järjestää kaupunki-ilmailupäivän 7.5.
Matias Oikari esitteli DISCO-pilotin tuloksia, missä kokeiltiin uudenlaisia mobiilia lokerikkojakelua robotein sekä yritysten yhteistä jakeluhubia uudenlaisine kuormapyörineen. Tulokset olivat rohkaiseviam mutta edistymiseen tarvitaan kaupungin roolia. Juho Kostiainen kertoili myös, että ensi vuonna alkaa hanke, missä pohditaan yhteistoimintoja liikenteen solmukohtiin, kuten kauppakeskuksiin, risteyksiin jne.
Foorumin päätti paneeliosuus. Harri Verkamo Destialta esitteli koosteen, mitä alkuvuonna valmistunut citylogistiikkaselvityksen tulokset olivat. Paneelissa Petri Sinkko, Schenkeriltä, näki haasteita autolla liikkumisen rajoitustoimissa. Päästövähennyksiä pyritään tekemään autoja sähköistämällä. Latausinfraa rakennetaan. Tommi Martikainen Keskolta kertoi yrityksen panostavat kovastikin sähköistymiseen ja tavoittelevan siinä korkeaa osuutta. Keskolla on isot jakeluvolyymit pk-seudulla ja sujuvuus on tärkeää. Martikainen peräsi keskustelua parkkisakkojen määräytymisestä ja tehokkaampaa lumenpoistoa jakeluruuduista. Sami Sahala Forum viriumista kertoi kehitystyöstä, missä kuormausruuduista saataisiin varaustieto nettialustoille. Yksi Forum Viriumin hanke liittyy siihen, että katutilaa voitaisiin käyttää dynaamisemmin eri käyttömuodoissa.
Lisätiedot: jouni.lind@ytl.fi p. 050 5213305