Hallitusohjelmassa toteutuu suunnanmuutos
Uusi hallitusohjelma linjaa monella tavalla tarvittavaa suunnanmuutosta elinkeinotoimintoihin ja työllisyyteen. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat logistiikka-alallakin olemassa, itseasiassa suurempina kuin muilla sektoreilla. Samaan aikaan on työpaikkoja tarjolla ja kuljettajapätevyyden omaavaa työvoimaa, joka ei ota vastaan työtä. Väestön ikääntyessä tilanne vain pahenee – tarvitaan aktiivisia toimia työvoiman saamiseksi alalle, missä robotti tai tekoäly ei jatkossakaan korvaa tehtävää työtä.
Raidemarkkinoiden uudistumiselle odotukset ovat suuret. Siinä kun edellinen hallitus pysäytti markkinoiden kehityksen, uusi hallitus haluaa lisätä kilpailua ja helpottaa markkinoille pääsyä. Kilpailuvirasto on myös luonut selvityksillään tutkimuspohjaista tietoa uudistuksille – nyt on lähdettävä toteutukseen.
Visioni Suomen raideliikenteestä on monitoimijamalli. Ostopalveluliikenteen kilpailuttaminen ja kilpailutukset mahdollistava kalustoyhtiö antavat yhden perustan muutokselle – nykyisen monopolin purulle ja useamman toimijan markkinoille tuloon. Rajapintavaatimukset lippujärjestelmään on toinen tärkeä instrumentti. Kun valtion omistajaohjausta lähdetään nyt uudistamaan, niin keskeisessä asemassa on kilpailuneutraliteetin läpivalaisu valtion rautatietoiminnassa. Varikot, toimintaan liittyvät kiinteistöt ja huoltopalvelut tulee olla kaikkien saatavilla esimerkiksi erityisyhtiön järjestäminä palveluina. Valtio-omisteisten yhtiöiden roolitukset tulee myös olla tarkastelussa. Onko oikein esimerkiksi se, että valtiollisella rautatietoimijalla on suuri kasvua tavoitteleva bussiyhtiö omistuksessa, vai onko konsernia syytä kaikkinensa pilkkoa erillisosiin. Valtio-omisteisuus yhdistettynä vahvaan kiinteistöpainotteiseen taseeseen antaa VR:lle yksityistä sektoria edullisemman aseman rahoitukseen ja kuljetusketjujen järjestämiseen. Markkinaneutraliteetin vaaliminen on tervetullut tervehdyttämistoimi, mikä näkyy sitten toivottavasti yksityisen sektorin investointeina alalla.
Vanhan kaluston romutuskielto on hyvä asia. Suomessa on tärvätty uusiokäyttöön kelpaavaa kalustoa jo ihan riittämiin. Kuten muussakin kierrätystaloudessa uusiokäyttö olisi ensisijainen ratkaisu kalustolle, jolla VR:n liikekonsepteissa ei enää ole käyttöä. Hallitusohjelmassa halutaan vanha kalusto joko huutokaupattavan tai kalustoyhtiöön. Täydennyksenä tuohon on olennaista, että vanha kaluston myymisen tai kalustoyhtiöön sijoittamisen mukana saadaan varaosia, eikä riisuta tarvittavia käyttöosia uusiokäytön estämiseksi. DV12 ja 16 ja Sr1 -vetureista ollaan koko ajan ja lähivuosina luopumassa. Näihin on yrityksissä kiinnostusta. Uusien ministereiden toivoisi tarttuvan toimeenpanoon hetimiten. Toimimattomuus johtaa jälleen kerran veturien kannibalisoimiseen romuraudaksi.
Hallitusohjelmassa halutaan vakiinnuttaa ulkomaille rekisteröityjen vaunujen käyttömahdollisuus kotimaisessa liikenteessä. Ns. itävaunuilla on merkitystä kotimaisen raakapuun kuljetuksille ja siten myös teollisuuden säilymiselle Suomessa, erityisesti kun puun itätuonti on loppu ja Saimaan kanavaa ei käytetä. Vaunujen käyttömahdollisuus on omiaan kehittämään raidemarkkinaa, kuten kilpailuvirastokin on todennut.
Hallitusohjelmassa on varattu rahoitusta liikenneväylien kehittämiseen, suuriinkin hankkeisiin. Päärata, Karjalan ja Savonradat ovat elinkeinoelämälle tärkeitä. Kaikkinensa kannattaa hankkeissa kuitenkin edelleen luottaa 12-vuotisen ohjelman ja investointiohjelman laadinnan tieto- ja suunnitteluprosesseihin. Mennään tehokkuus edellä hankkeissa, jolloin investoinnit parhaiten palvelevat pullonkaulojen poistamista ja kasvua. Suomessa moni silta vaatii korjausta, eikä katkoja kestä tulla olemassa oleville reiteille; kantavuuksien nostaminen ja ohituspaikkojen pituudet yksiraiteisilla rataosuuksilla palvelevat kuljetusten tehokkuutta.
Polttoaineen hinta on merkittävä kysymys logistiikkasektorille. Hyvä, että tältä osin ohjelmassa on toimia, vaikka ei kovin kohdennettuja. Ammattidiesel sieltä puuttuu, mikä olisi ollut merkittävä kilpailukyvyn kannalta. Latausinfran kehittäminen raskaalle liikenteelle vaatii myös paljon. Kaikkinensa logistiikan kustannuksiin vaikuttaa monet tekijät, polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat, EU:n päästökauppa, kestävyystavoitteisiin liittyvät toimet, kuten sekoitusvelvoite ja verotus. Ohjelmassa linjattu liikenteen vero- ja maksu-uudistus on mahdollisuus tarkastella monitavoitteista kokonaisuutta. Toivomme, että tarkastelua tehdään tiiviissä yhteistyössä logistiikkatoimijoiden kanssa. Käyttövoimamurros antaa mahdollisuuksia mutta Suomen olosuhteissa edelleen tarvitaan järkevää kustannustasoa myös dieselkalustolle. Odotamme hyvää yhteistyötä uuden hallituksen ja ministereiden kanssa!
Jouni.Lind@ytl.fi p. 050 521 3305