Kategorinen nopeuden alentaminen ei järkevää – tilalle kokonaistarkastelu 60-130 km nopeuksista ja piennaralueiden leventäminen riskikohteissa

Yhteisen toimialaliiton lausunto Maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivityksestä

1. Millaisia vaikutuksia arvioitte suunnitelluilla maanteiden nopeusrajoitusten muutoksilla olevan toimintaanne (aikataulut, matka-ajat, koettu turvallisuus ja saavutettavuus, kävelyn ja pyöräliikenteen turvallisuus jne.)?

Edustamme logistiikka-asiakkaiden, infrarakentajien, matkailualan sekä ruokaketjun toimijoiden näkökulmaa. Kannatamme infrastruktuurin kehittämistä niin, että valtatiet olisivat joko 2+2-kaistaisia tai niillä olisi riittävä piennaralue, mikä turvaa raskaan liikenteen kuljetuksia. Kun piennar on riittävä, vastakkain ohittamistilanteista tulee turvallisia. Hyväksymme määriteltyihin riskikohteisiin alemmat nopeudet liikenneturvallisuuden parantamiseksi mutta sujuvuuden kannalta esim. matkailuliikenteen olennaisilla kulkureiteillä, 1800 km:n tieosuuksien määrillä, suhtaudumme alentamiseen kriittisesti. Näin ollen kaavamainen alennus kaikille alle 7 m ja 500-2500 ajoneuvoa/vrk tieosuuksille ei ole järkevää.

Alentamisia ei tulisi tehdä kategorisesti vaan vaihtoehtona pitäisi olla erityisesti pääväylillä tiekohteiden lähivuosina tapahtuva kehittäminen riittävän leveäksi, mikä turvaa ”normaalin” nopeuden. Mm. 4-tielle on ehdotettu Jyväskylän pohjoispuolelle rajoituksia; tällaisilla vilkasliikenteisillä väyläosuuksilla pitäisi päästä tasokkaaseen palvelutasoon. Myös 60 km rajoituksista tulisi päästä korkeampiin tasanopeuksiin. Raskaalle liikenteelle tasanopeuksisuus ja riittävät pientareet ovat tärkein kysymys. Ryhmittymiskaistajärjestelyillä on myös merkitystä. Matkailuliikenteen tulisi päästä pääväyliä pitkin sujuvilla nopeuksilla kulkemaan pitkät etäisyydet, mm. bussit.

2. Mitä mieltä olette liikenneturvallisuuden parantamisesta nopeusrajoituksia muuttamalla? Millaisia muita keinoja ehdottaisitte ajatellen myös rajallisia rahallisia resursseja väyläverkon kehittämiseen?

Näemme, että tässä yhteydessä kannattaa pohtia koko nopeusrajoitusjärjestelmää. Jos riskikohteissa alennetaan, uusilla turvallisemmilla väylillä voidaan joustavoittaa. Pari vuotta sitten oli esillä moottoriteiden 130 km nopeus, mikä on hyvinkin mahdollista uudemmalla autokannalla ja silloin kun teillä on myös vaihtuva nopeusohjaus. Suomeen on kunnostettu joitakin uuden suunnittelun väyliä, esim. Juvan kohdan 2+2-kaistainen keskialueella erotettu osuus, jossa geometria on hyvä. Tällaiselle osuudelle voisi ajatella 110 km/h -nopeutta. Esitämmekin, että nopeusrajoituksen valinnassa olisi käytössä joustavasti 60-130 km/h -nopeudet. Monilla tieosuuksilla 90 tai 110 km/h olisivat käyttökelpoisia ja lisäisivät turvallisuutta tai joustavuutta matka-ajoissa. Emme näe kauhean suurena ongelmana 90 km/h nopeutta siinä mielessä, että ohitukset vaikeutusivat. 90 km/h on parempi vaihtoehto siellä missä on mahdollista, kuin että nopeus kategorisesti alennetaan 80 km/h.

3. Miten maanteiden nopeusrajoitukset tukevat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamia tavoitteita ja alueenne liikennejärjestelmän kehittämisen suunnitelmia?

Sinänsä nopeusrajoituksilla tavoiteltava turvallisuuden lisääminen on hyvä asia mutta kokonaistarkastelulla ja tiettyjen pullonkaulakohteiden lähivuosien kehittämisellä voitaisiin saavutettavuudessa kompensoida rajoitusten aiheuttamia haittoja.

Kannatamme talvinopeusjärjestelmän jatkamista. Kannatamme myös vaihtuva nopeusjärjestelmän jatkokehittämistä.

Muistiossa esitetään vähäliikenteisyysperusteen alentamista 500 ajoneuvoa/vrk. On hyvä, että tiettyä yhtenäisyyttä tavoitellaan mutta tässäkin kategorinen ohjeistus ei välttämättä ole toimiva. Lappiin on esitetty huomattava määrä rajoituksia. Kategorinen nopeuden alentaminen johtaisi siihen, että pitkillä taipaleilla valoisissa olosuhteissa ajettaisiin 80 km/h, mikä ei istu kansalaisten hyväksyttävyyteen. Lapin olosuhteissa talviolosuhteissa rajoituksilla on hyväksyttävyyttä mutta kesäaikaan vähemmän.

4. Muita huomioitasi, mitä?

Leveäkaistateiden toimivuutta kannattaa tarkastella omana kysymyksenä. Niillä tapahtuu hyvin riskipitoisia ohituksia ja myös huonolla kelillä. Leveäkaistaisuus aiheuttaa aiheetonta turvallisuuden tunnetta. Näille teille tarvitaan turvallisuutta lisääviä ratkaisuja.

Haluamme nostaa esille myös tiettyjen kohteisen liikennejärjestelyjä tässä yhteydessä. Kiviaineisten ottopaikka tai joku teollisuuslaitos aiheuttaa jollekin tieosuudella paljon raskasta liikennettä. Näitä kohteita on syytä tarkastella kokonaisvaltaisesti niin, että piennaralueet ovat riittävät ja talviaikainen tienhoito kunnossa yhdessä nopeusrajoitusten kanssa.

Lisätiedot: jouni.lind@ytl.fi p. 050 521 3305