Kehysriihestä hyvää ja huonoa logistiikalle

Kehysriihen linjaukset elinkeinoelämän logistiikan kannalta ovat kohtuulliset mutta suunta kustannuksia lisäävä. Kustannuksia lisää arvonlisäveron nosto, joka vaikuttaa mm. polttoainehintoihin. Riihi päätti ”myöntyä” EU:n tieliikenteen päästökaupan käyttöönottoon vuonna 2027, eikä Suomelle haeta lisäaikaa siirtymiseen. Päästökauppa lisää polttoaineen kustannusta ellei vastaavaa kompensaatiota tehdä polttoaineverotuksessa. Tilalle linjattiin kuitenkin Logistiikka-asiakkaiden neuvottelukunnankin (LONK) ajama ammattidiesel, jolla polttoaineen verotusta voidaan palauttaa yli 7,5 tn kuorma-autoille aina EU-direktiiviin minimiin asti. Tällä voitaisiin alentaa kustannusta tarvittaessa jopa 17 c/l.

Iso kysymys kaikkinensa tuleville vuosille on, mitä liikenteen maksuissa ja verotuksessa tehdään käyttövoimamurroksen edetessä. Toiseksi siinä ollaan vielä alkumatkassa mutta valmistelu on käynnistymässä. Yksi yksityiskohta tuli riihessä esille – vinjettimaksu. Hallitus aikoo edetä sen valmistelussa, mikä sekin liittyy kokonaisuuteen, jossa voi olla tarvetta turvata kompensaatiokeinoin logistiikan kilpailukykyä kilpailijamaihin nähden.

Suomessa logistiikan kilpailukyvyn turvaamisessa iso merkitys oli mitta- ja massasääntelyllä, missä mahdollistettiin tehokkaammat kuljetukset. Sen sijaan tavarakuljetusten kehittämisessä raideliikenteessä ei ole päästy merkittävästi eteenpäin: valtio-omisteinen monopoli jatkaa eikä valtio ole tehnyt toimia markkinoiden kehittämiseksi, vaikka hallitusohjelmassa tätä tavoitellaan. Meriliikenteessä haasteena on Ukraina-kriisi ja Venäjää koskevat pakotteet, jotka vaikuttavat konttiliikenteeseen. Lisäksi päästökauppa ja riihessä päätetyt maksutasojen palautukset nostavat kustannuksia.

Väylärahoitukseen tehtiin pienehkö leikkaus. Kehittämisrahoja leikataan ensin 30 miljoonaa euroa ja myöhempinä vuosina 50-55 miljoonaa euroa. Tämä ei ole katastrofaalinen summa mutta tarpeisiin nähden toki väärä suunta, eikä mikään hyvä uutinen rakentamiselle. Suomen tieverkosto rapistuu ja rahoitus tulisi saada kestävälle pohjalle pitkäjänteisesti, kehittämiseenkin tulisi olla rahoitusta. Nykyisen hallituksen väylärahoituksessa keskeisessä osassa on valtionomaisuuden myynnit. Sillä voi elää muutaman vuoden mutta pidemmän päälle tarvittaisiin kestävää toimintamallia.

Lisätietoja: jouni.lind@ytl.fi p. 050 521 3305