Siirry sisältöön
Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje Haku
Liity jäseneksi

Laadukkaalla kuljetuskalustolla laadukkaita kuljetuksia

Kaikissa elintarvikekuljetuksissa on käytettävä sellaista kalustoa, joka on hyväksytty ja soveltuu elintarvikekäyttöön.

Kaikissa elintarvikekuljetuksissa on käytettävä sellaista kalustoa, joka on hyväksytty ja soveltuu elintarvikekäyttöön.

Päällirakenteet

Elintarvikkeiden kuljetuksiin käytettävien kuormatilojen rakennevaatimuksiin sovelletaan pääosin samoja vaatimuksia kuin elintarvikehuoneistoihin.

Aina kun elintarvikkeita kuljetetaan, pitää kuljetusvälineen olla hyväksytty elintarvikekäyttöön. Mikäli kuljetusyrittäjä käyttää vuokrattuja kuljetusvälineitä; autoja, kontteja, perävaunuja jne. pitää siitä olla maininta omavalvontasuunnitelmassa.

Mikäli kuljetuksiin käytetään vuokrakalustoa, sen on täytettävä samat elintarvikehuoneistolle asetettavat vaatimukset kuin kuljetusyrittäjän oman kaluston. Kalustoa vuokrattaessa on aina varmistettava, että vuokrauspalvelun tarjoaja on huolehtinut kaluston kunnosta ja vaatimustenmukaisuudesta. 

Tuotteiden ja lainsäädännön vaikutukset kuljetuskalustoon

Kaikissa elintarvikekuljetuksissa on käytettävä sellaista kalustoa, joka on hyväksytty ja soveltuu elintarvikekäyttöön. Elintarvikkeiden kotimaisia kuljetuksia  ja niissä käytettävää kalustoa ohjaa elintarvikelain- säädäntö. 

Kaupan ja elintarviketeollisuuden keskinäisen sopimuksen mukaiset tuotteiden käsittely- ja kuljetuslämpötilat pohjautuvat lakisääteisiin vaatimuksiin. Sopimusta noudatetaan elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan keskinäisissä sopimissa  kuljetuksissa. Lisätietoja sopimuksesta on päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden internetsivuilla PTY(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ja ETL(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Kuljetusosapuolet voivat keskinäisessä sopimuksessaan sopia, että kotimaisissa kuljetuksissa käytetään ATP-sopimuksen mukaista  kalustoa. Tällöin kalusto  on ATP-luokiteltua ja sen on täytettävä ATP-sopimuksessa kalustolle  asetettavat vaatimukset. Lämpötilan rekisteröintilaitteiden on oltava ATP-sopimuksen mukaisia ja Ruokaviraston hyväksymiä. Kuljetettaessa  kansainvälisissä kuljetuksissa  jäädytettyjä, pakastettuja  tai helposti pilaantuvia elintarvikkeita on kaluston ja tuotteiden kuljetuslämpötilojen oltava ATP-sopimuksen mukaisia.

Suomessa on yleistynyt pidemmät yhdistelmät, ns. HCT-kalusto. Näiden osalta kori- ja laitevalmistajat ovat kehittäneet ja ovat kehittämässä tehokkaampia lämmönsäätely- ja siirtojärjestelmiä. Kannattaa kysyä tuorein tieto valmistajilta.

Tieto uusimmista ATP-sopimuksen muutoksista löytyy LuKen sivuilta(siirryt toiseen palveluun).

Lähde: Lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten logistiikkaopas


Kontit ja erillisyksiköt

Elintarvikekuljetuksissa tuotteet voidaan toimittaa erillisyksiköissä, joissa lämpötilan hallinta toteutetaan usealla eri tavalla.

Kontti on erillinen standardimittainen kuljetusyksikkö, johon tuotteet voidaan kuormata joko irrallisina pakkauksina tai kerättynä lavoille tai rullakoihin. Kontti on suunniteltu helpottamaan tavaroiden kuljetusta yhdellä tai useammalla kuljetusmuodolla ilman kuljetuksen aikana tapahtuvaa tavaroiden purkausta ja jälleenlastausta.

Kotimaan liikenteessä käytetään normaalisti standardin SFS 4417 mukaisia jalkakontteja ja kansainvälisessä liikenteessä merikontteja.

Ennen kuin konttia saadaan käyttää kansainväliseen liikenteeseen, kontti on hyväksyttävä rakenteen lujuuden ja varusteiden osalta siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Rakenteen ja varusteiden hyväksyminen voi perustua joko konttityypille tai yksittäiselle kontille annettuun hyväksymiseen.

Konttien lämmönsäätölaitteiden tulee toimia itsenäisesti, vaikka ne eivät olisikaan kytketty mihinkään niitä kuljettavaan ajoneuvoon. Laivoissa on erilliset käyttöjärjestelmät konteille merimatkan ajaksi.

Tuotteet voidaan kerätä eristettyyn erillisyksikköön, joka sijoitetaan kuljetusväliseen kuorma- tai tavaratilaan. Erillisyksiköiden lämpötilanhallinta voi perustua hyvään eristyskykyyn ja lisäksi yksikössä oleviin kylmävaraajiin. Jotta lämpötila säilyy kuljetuksen aikana vaatimusten mukaisena, erillisyksikön eristyskyvystä pitäisi olla jonkinlaista tutkittua tietoa.  Lämpötilan hallintaan vaikuttaa oleellisesti myös avataanko yksikön ovea tai kanta kuljetuksen aikana useasti vai onko yksikössä vain yhden toimitusosoitteen tuotteet.

Kylmävaraajat jäähdytetään riittävän alhaiseen lämpötilaan ennen kuin se sijoitetaan erillisyksikköön. Kylmävaraajien kunto on syytä tarkistaa aika ajoin.  Vuotavia varaajia ei saa käyttää.

Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden yli kaksi tuntia kestävissä toimituksissa erillisyksikössä on oltava tallentava lämpötilanseurantajärjestelmä.

Tallentavaa lämpötilanseurantajärjestelmää ei kuitenkaan vaadita, kun alkutuotannon tuotteet kuljetetaan pois alkutuotantopaikalta tai elintarvikkeet toimitetaan elintarvikehuoneistosta suoraan kuluttajalle. Tällöin toimijan tulee sisällyttää omavalvontaansa ne keinot, joilla kuljetettavien elintarvikkeiden lämpötilan pysyminen sallituissa rajoissa voidaan varmistaa.

Muovikassi ei suojaa lämpötilanhallintaa vaativia tuotteita lämpötilanmuutoksilta ellei kassia ole sijoitettu eristettyyn kuljetusyksikköön tai kuormatilaan, jossa on lämpötilanhallintalaitteet.


Kylmälaitteet

Koneellinen jäähdytyslaite

Koneellisen jäähdytyslaitteen käyttövoima saadaan joko auton moottorista tai se on varustettu omalla moottorilla. Kylmäkone, joka ottaa käyttövoiman auton moottorista, vaatii toimiakseen auton moottorin käyntiä, jolloin täytyy huomioida tyhjäkäyntiä koskevat säädökset. Näitä kylmäkoneita käytetään yleensä pakettiautoissa ja kevyissä kuorma-autoissa.

Kylmäkone on yleensä varustettu myös sähkömoottorilla, joka käyttää kylmäkonetta auton ollessa pidempään pysäköitynä tai laivamatkan aikana. Perävaunuissa ja konteissa diesel/sähkökäyttöisen kylmäkoneen täytyy toimia ilman, että se on kytkettynä ajoneuvoon. Tällaisia kylmäkoneita käytetään myös irrallisissa konteissa ja merikonteissa.

Koneellisen jäähdytyslaitteen jäähdytysteho perustuu hyvään ilmankiertoon. Puhallus tapahtuu edessä ylhäällä olevasta kylmäkoneen yläosasta ja ilma palaa koneelle sen alaosasta. Kuormatila täytyy rakentaa niin, että hyvä ilmankierto on mahdollista, esim. etuseinän sisäpuolelle asennetuilla profiileilla. Myös kuormatessa tulee esteetön ilmankierto ottaa huomioon.

Riittävänä ilmankierron tasona pidetään n. 30–40 kertaa tunnissa kuljetettaessa pakasteita. Tuoreita kasviksia kuljetettaessa ilmankierron pitäisi olla n. 60–80 kertaa tunnissa. Kylmälaitteen puhaltimen ilmamäärä ja puhallusilman lähtönopeus pitää mitoittaa niin, että ilma saavuttaa myös kuormatilan takaosan. Kuormatussa ja suljetussa kuormatilassa sisätilan paine ja ilmankierron vastus kasvavat sitä enemmän mitä suurempi on ilman lähtönopeus. Esimerkiksi kuormatussa täyspitkässä puoliperävaunussa, jonka takaovet ovat auki, ilmanpaine on 0 pa ja kylmäkoneen ilman tuotto 5500 m3 /h. Kun ovet suljetaan, kuormatilasta on mitattavissa 450 pa paine, ja vastaavasti ilman tuotto on 4600 m3/h. Suurin osa kuljetusvahingoista johtuu huonosta ilmankierrosta.

Koneellisten jäähdytyslaitteiden täytyy täyttää ATP-sopimuksen edellyttämät vaatimukset, jos niitä käytetään ATP–koreissa.

Lähde: Lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten logistiikkaopas


Lämpötilan mittaus- ja tallennuslaitteet

Kuormatilan lämpötilansäätöjärjestelmiä (jäähdytys ja lämmitys) ohjataan kuormatilasta mitattavan lämpötilan avulla. Kuormatilan lämpötilan tallennuslaitteet puolestaan tallentavat määrätyin välein kuormatilan lämpötilan. Tallennuslaitteita koskeva standardi SFS-EN 12830 määrittää mittalaitteille asetetut vaatimukset.

Jäähdytyslaitteiden yhteydessä olevat lämpötilan mittauslaitteet

Jäähdytys ja lämmityslaitteen lämpötilansäätöjärjestelmää ohjataan kuormatilasta välittyvän lämpötilatiedon perusteella. Kuormatilan jäähdytyslaitteissa lämpötilan seuranta on toteutettu hieman eri tavoilla riippuen kylmälaitteen mallista ja valmistajasta. Oleellista on, että seurantalaite mittaa luotettavasti joko kuormatilasta palaavan ilman tai sen lisäksi myös sinne puhallettavan ilman ja säätää kylmäkoneen toimintaa. Laitteen käyttäjän pitää tuntea sekä kylmälaitetta ohjaavan termostaatin että lämpötilan mitta-anturin toiminta. Termostaatin lämpötilan asetuksessa voi tapahtua virhe, mikäli kuormauksessa on estetty ilman esteetön kierto kuormatilassa. Tällöin paluuilman lämpötila onkin vain kuormatilan etuosan lämpötila, kuormatilan takaosassa tilanne voi olla toinen.

Mikäli jäähdytyslaitteen toiminnasta ja kuormatilan lämpötilasta ei välity kuljettajalle tietoa ajon aikana, kuljettajan on varmistuttava määräajoin, että laitteet toimivat moitteettomasti ja kuormatilan lämpötila on termostaattiasetuksen mukainen.

Lämpötila vaihtelee jonkin verran riippuen siitä millaiset vaihtelun ylä- ja alarajat lämpötila-anturiin ja jäähdytyskoneeseen on asetettu. Uusimmissa kylmäkoneissa lämpötilan säätö tapahtuu automaattisesti termostaatin ohjaamana ja kuormatilan termostaatista on lämpötilanäyttö joko kylmälaitteessa olevaan paneeliin tai auton ohjaamoon.

Kuormatilan lämpötilaa tallentavat laitteet

Kuormatilan lämpötilan rekisteröintilaitteet voivat olla yhdistettyinä kylmälaitteen toimintaa sääteleviin mitta-antureihin tai sitten täysin erillisiä laitteita, joista tiedot voidaan purkaa eri tavoin. Kun kuljetuksessa vaaditaan standardin SFS-EN 12830 mukainen rekisteröintilaite, sen on oltava erillään kylmäkoneen säätöjärjestelmästä. Moniosastoisiin kuormatiloihin pitää jokaiseen osastoon asentaa erillinen anturi, jolla seurataan ja tallennetaan kyseisen osaston lämpötilaa. Suositus on, että kuormatilassa olisi 2-3 anturia, jotka sijoitetaan tasaisin välein kuormatilan koko pituudelle. Yksi antureista olisi sijoitettava mittaamaan kylmälaitteelle palaavan ilman lämpötilaa.

Pakastettujen elintarvikkeiden kuljetuksissa käytettävässä kalustossa on oltava lämpötilan tallennuslaitteet, jotta pakastettujen elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevan ilman lämpötilaa voidaan valvoa tihein ja säännöllisin väliajoin.

Lämpötilatallenteet on päivättävä ja säilytettävä vähintään vuoden ajan ja elintarvikkeesta riippuen vielä pidempäänkin. Rekisteröintitulosten säilyttämisessä on varmistuttava, että tulokset ovat kohdistettavissa yksiselitteisesti tiettyyn kuormaan tai kuljetustapahtumaan.

Mittausvälineiden, joita käytetään pakasteiden lämpötilan seurantaan, on oltava standardien SFS-EN 12830, SFS-EN 13485 ja SFS-EN 13486 mukaiset. Elintarvikealan toimijoiden on säilytettävä kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, joiden avulla voidaan tarkastaa, että edellä mainitut välineet ovat vastaavan EN-standardin mukaisia.

Pakasteiden paikallisjakelun aikana voidaan kuljetustilan ilman lämpötilaa mitata vähintään yhdellä helposti nähtävällä lämpömittarilla. Helposti nähtävällä tarkoitetaan mittaria, jonka lämpötilalukema on nähtävissä ilman erityisiä toimenpiteitä, kiipeämistä, osien irrottamista tms.

Paikallisjakelua ei ole määritelty, mutta kyseeseen tulevat vain lyhytkestoiset kuljetukset, joissa myös kuljetusmatkat ovat lyhyet. Paikallisjakelua on lähinnä tukkukaupan ja vähittäismyyntipaikan tai muun asiakkaan välinen lyhytkestoinen kuljetus. Jos jakeluauto käy useamman asiakkaan luona, suositellaan rekisteröivän lämpötilamittalaitteen käyttöä.

Yli kaksi tuntia kestävissä helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kuljetuksissa on oltava tallentava lämpötilan seurantajärjestelmä.


Tuotteiden lämpötilan mittaamisessa käytettävät laitteet

Elintarvikekuljetuksissa tuotteiden kuormaushetken lämpötilan oikeellisuus on perustekijä kuljetusolosuhteiden hallinnassa. Kuormattaessa on syytä varmistua riittävän kattavasti, että kaikkien tuotteiden lämpötila on oikea ja sovitun mukainen. Lavoitettuja tuotteita kuormattaessa niistä on mitattava lämpötila vähintään kolmesta eri lavasta, jotka tulevat kuormatilan eri kohtiin. Osakuormasta mittauksia voi tehdä vähän vähemmän.

Kuormaa purettaessa vastaanottajan pitää tehdä välittömästi lämpötilamittaukset, joilla varmistetaan, että tuotteiden lämpötila on pysynyt oikeana kuljetuksen aikana. Tuotteiden lämpötilan mittauksessa käytettäville laitteille on pakasteiden osalta asetettu laatuvaatimukset. Muiden tuotteiden lämpötilan mittauksissa suositellaan käytettäväksi laadultaan saman tasoisia mittareita. Tuoretuotteiden kuljetuksissa käytetään useasti lasertekniikkaa alustavaan lämpötilan todentamiseen ja mikäli hyväksytyt raja-arvot ylittyvät, tehdään tarkempi mittaus tarkkuuslämpömittarilla. Lasertekniikan tulokset ovat aina suuntaa-antavia.

Pakattujen tuotteiden lämpötilan mittaaminen voidaan tehdä tuotetta rikkomatta, kun käytetään pinta-antureita tai pakkausten väliin asetettavia lanka-antureita. Antureiden pitää olla nopeita ja luotettavia.

Pakasteiden lämpötilamittauksissa käytettävän lämpömittarin on täytettävä seuraavat laatuvaatimukset:

•  vasteajan tulee olla sellainen, että kolmessa minuutissa saavutetaan 90 % alkuja loppulukeman erosta

•  mittaustarkkuuden on oltava +/–0,5 °C mittausalueella –20… + 30 °C

•  mittaustarkkuus ei saa muuttua enempää kuin 0,3 °C mittauksen aikana ympäristön lämpötilan ollessa –20…+ 30 °C

•  mittarin osoitintarkkuuden on oltava vähintään 0,1 °C

•  mittaustarkkuus on tarkistettava säännöllisin väliajoin

•  lämpömittarilla on oltava voimassa oleva kalibrointitodistus

•  mittarin on oltava helposti puhdistettava

•  lämpömittarin anturin on oltava siten suunniteltu, että hyvä lämpökosketus tuotteeseen varmistuu

•  sähkölaitteet on suojattava kosteuden tiivistymisestä johtuvilta haittavaikutuksilta.

Lähde: Lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten logistiikkaopas