Siirry sisältöön
Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje Haku
Liity jäseneksi

Omavalvonta

Omavalvonta varmistaa reilun pelin

Kuljetusalan toimijalla tulee olla käytössä elintarvikkeiden kuljettamiseen soveltuvat kuljetusvälineet sekä järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että toiminta täyttää elintarvikesäännöksissä asetetut vaatimukset.

Omavalvonta ja Hyvän käytännön ohjeiden soveltaminen

Omavalvonta on elintarvikealan toimijan (elintarvikealan yrittäjän) oma järjestelmä, jolla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että toiminta täyttää elintarvikesäännöksissä asetetut vaatimukset (Elintarvikelaki 297/2021).

Elintarvikehuoneisto on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu rakennus tai huoneisto tai niiden osa taikka muu ulko- tai sisätila, jossa myytäväksi tai muuten luovutettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään, kuljetetaan, pidetään kaupan, tarjoillaan tai muutoin käsitellään, ei kuitenkaan alkutuotantopaikka (Elintarvikelaki 297/2021 5 § 2 mom. 11-kohta)

Elintarvikealan toimija hallitsee itse omaa toimintaansa valvomalla (omavalvonta) elintarvikkeiden käsittelyyn liittyviä riskejä ja varmistamalla, että lainsäädännön vaatimukset turvallisista elintarvikkeista ja niistä annettavista oikeista tiedoista täyttyvät.

Omavalvonta on tehokas ja yksinkertainen keino yrityksille varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu. Omavalvonnalla tähdätään sekä laadukkaisiin että turvallisiin kuljetuksiin ja elintarvikkeiden käsittelytapoihin. Useissa tapauksissa toimiva omavalvonta vähentää viranomaisvalvonnan tarvetta tai ainakin siitä aiheutuvia kustannuksia.

Toiminnan aloittamisen edellytyksenä on, että elintarvikealan toimija tekee ilmoituksen elintarviketoiminnasta toiminnan rekisteröintiä varten toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle. Elintarvikehuoneiston on oltava lainsäädännön vaatimusten mukainen. Vaatimustenmukaisuuden varmistaminen on toimijan itsensä vastuulla ja tehtävänä.

Valtaosaa elintarvikehuoneistoista ei hyväksytä, vaan niistä on tehtävä ilmoitus elintarviketoiminnan rekisteröintiä varten valvontaviranomaiselle 4 viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Sama koskee jo toiminnassa olevien elintarvikehuoneistojen toiminnan olennaista muuttamista.

Elintarvikelain mukaan elintarvikealan toimijalla on oltava järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että toiminta täyttää elintarvikesäännöksissä asetetut vaatimukset. Erillistä kirjallista omavalvontasuunnitelmaa ei vaadittaisi, vaan lain edellyttämä järjestelmä voisi myös olla esimerkiksi elintarviketurvallisuusjärjestelmä tai laadunhallintajärjestelmä. Myös Ruokaviraston arvioimia hyvän käytännön ohjeita tai jopa toimijan omia työohjeita voisi pienimuotoisen toiminnan yhteydessä pitää lain edellyttämänä järjestelmänä. Toimijan on kirjattava omavalvonnan tulokset riittävällä tarkkuudella. Tämä keventää elintarviketoiminnan aloittamiseen byrokratiaa, mutta toimijalla on edelleen velvollisuus huolehtia omavalvonnasta yrityksessään.

Toimijan on osoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle viranomaisen edellyttämällä tavalla noudattavansa mainittuja vaatimuksia ottaen huomioon yrityksen koko ja luonne. Vaikka kirjallista omavalvontasuunnitelmaa erillisenä asiakirjana ei vaadita, elintarviketurvallisuuden ja muun elintarvikesäännöstenmukaisuuden perusta on edelleen toimijoiden toimiva omavalvonta. Omavalvonnan tulokset tulee dokumentoida riittävällä tarkkuudella. Valvontaviranomainen arvioi tapauskohtaisesti, onko lainsäädännön edellyttämä omavalvontavelvoite mahdollista toteuttaa ilman kirjallista suunnitelmaa. Jos valvontaviranomainen havaitsee, ettei omavalvontavelvoitetta toteudu riittävällä tavalla, viranomainen antaa toimijalle neuvoja ja kehotuksia omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi.

Yrityksestä edellytetään löytyvän ammattitaitoa, tietoa ja kokemusta arvioida, minkälaisella omalla ohjauksella ja valvonnalla tuotteiden säädöstenmukaisuus, säilyvyys ja turvallisuus varmistetaan.

Elintarvikehuoneiston omavalvontajärjestelmä sisältää omavalvonnan tukijärjestelmän, HACCP-järjestelmän ja henkilökunnan hygienia- ja omavalvontakoulutuksen. HACCP-järjestelmä rakennetaan määrittämällä esimerkiksi tuotteittain tai tuotelinjoittain HACCP-menettelyn mukaisesti kriittiset hallintapisteet.

Nimi HACCP tulee englanninkielisistä sanoista Hazard Analysis and Critical Control Points, vaarojen arviointi ja kriittiset hallintapisteet.

Tukijärjestelmän sisältö vaihtelee toiminnan luonteesta riippuen, se voi sisältää esimerkiksi tilojen puhtaanapitoon, haittaeläinten torjuntaan ja jätteiden käsittelyyn liittyvää ohjeistusta.

Hyvän käytännön ohjeet ovat toimialan laatimia HACCP-järjestelmän tai hygieniakäytäntöjen soveltamisohjeita kyseessä olevalla alalla. Hyvän käytännön ohjeiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä toimialan vaarojen hallinnassa ja vaatimuksenmukaisuuden täyttymisessä. Ruokavirasto arvioi ohjeet ja niiden käyttö on suositeltavaa.Toimiala laatii hyvän käytännön ohjeet. Ruokavirasto arvioi ohjeiden laatimisen ja sisällön. Euroopan komissio pitää rekisteriä hyväksytyistä kansallisista hyvän käytännön ohjeista: https://webgate.ec.europa.eu/dyna2/hygienelegislation/

Omavalvontajärjestelmän sisältö

Yrityksellä on oltava omavalvontajärjestelmä, jossa määritellään:

Omavalvonnan menetelmien on oltava

Omavalvonnasta on pidettävä kirjaa sekä tuloksista että virheiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä.

Rekisteröidyn elintarviketoiminnan omavalvonnan kirjausten sisällöstä ja säilyttämisestä säädetään elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 22 §:ssä, kirjauksista (318/2021) ja lämpötiloista 23 §:ssä. Hyväksytyn elintarvikehuoneiston omavalvonnan kirjausten sisällöstä ja säilyttämisestä säädetään asetuksen (318/2021) 36 §:ssä.

Omavalvonta hyödyttää elintarvikeyritystä, koska

Omavalvonta jaetaan:

Omavalvonnasta tietoja Ruokaviraston sivuilla.(siirryt toiseen palveluun)

Hyvän käytännön ohjeiden soveltaminen

Elintarvikekuljetusten yleiset hyvän käytännön ohjeet on tarkoitettu pohja-aineistoksi elintarvikekuljetuksia suorittaville yrityksille, jotta ne voivat laatia elintarvikelainsäädännön edellyttämän omavalvontasuunnitelman toimintaansa varten. Ohjeiden tarkoitus on myös helpottaa ja yhtenäistää viranomaisten valvontatoimia kentällä. Ohjeistus noudattaa EU:n elintarvikeriskien lainsäädäntöä ja Suomessa sitä oli arvioimassa Ruokavirasto.

Ohjeet löytyvät täältä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Elintarvikekuljetusten hyvän käytännön ohjeita sovelletaan seuraavissa ammattimaisessa kotimaan- ja ulkomaanliikenteen terminaalitoiminnoissa ja maantiekuljetuksissa:

Hyvän käytännön ohjeita sovelletaan sekä varsinaisessa kuljetuksessa, terminaalikäsittelyn aikana, että tuotteiden kuormauksessa ja purkauksessa. Hyvän käytännön ohjeet kattavat koko kuljetusketjun lähettäjältä vastaanottajalle.

Hyvän käytännön ohjeet eivät koske varastointia, eikä elintarvikkeiden ostotoimintoja ja niihin liittyviä kaupallisia asiakirjoja.