Miltä MAL 2023 -suunnitelman kokonaisuus vaikuttaa?  i. Onko kärkitoimenpiteissä tunnistettu oikeat asiat? ii. Mitkä luonnoksen toimenpiteistä on tärkeintä toteuttaa?  iii. Saako suunnitelman vaikutuksista selkeän käsityksen arviointiselostuksen pohjalta (päivitetty arviointiselostus julkaistaan 17.4.2023)?

– Suunnitelma on hyvä kokonaisuus. Kolmesta pääelementistä painottaisimme vielä menestymistä edistäviä toimia. Yritysten sijoittumisessa alueelle, erityisesti Helsingin keskustaan, on haasteensa. MAL-suunnitelman keskeinen tavoite tulee olla yritysten toimintaedellytysten kehittäminen alueella.

– Erityisesti kannatamme logistiikkatoimijoiden näkökulmasta, että Kehä IV:n suunnittelu aloitetaan ja ohjelmakaudella ns. Pohjoista väylää jo kehitetään. Satamayhteyksien ja keskeisten logistiikkaväylien sujuvuus on tärkeää, mm. Kehä III:n edelleen kehittäminen, minkä ruuhkautumisesta aiheutuu logistiikkayrityksille kustannuksia. Logistiikkatoimintojen näkökulmasta painotamme edelleen Kehä III-alueen tärkeyttä keskittymänä. Kaikissa infraratkaisuissa, mitä alueelle tehdään, tulisi pitää mielessä, että alueella on paljon logistiikkaan liittyviä kuljetuksia.

2. Mitä muuttaisitte suunnitelman toimenpiteissä, jotta suunnitelman tavoitteet täyttyisivät?

i. Mitkä vaikutusten arvioinnin jatkosuositusten toimenpiteistä pitäisi sisällyttää

suunnitelmaan? ii. Puuttuuko suunnitelmasta jotain? Mitä muita toimenpiteitä pitäisi sisällyttää suunnitelmaan, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin? iii. Onko suunnitelmassa jotain, jonka voisi jättää pois?

– Yhteinen Toimialaliitto pitää tärkeänä, että MAL-suunnitelmaan sisällytetään välittömät toimenpiteen rekkaparkkitoiminnan turvaamiseksi ja laajentamiseksi. Ei ole riittävää, että rakennushankkeita on kaavailtu toteutettavaksi vuosien päästä, kun kaavoitukset valmistuvat. Ohjausryhmän perustaminen on sinänsä hyvä asia koordinoimaan asiaa mutta sen työskentely vie aikaa. Ja sen kokoonpanossa tulisi olla käyttäjien edustus. Asian edistäminen tarvitsee prosessin, jossa on tavoitteet, määräajat välitavoitteiden suorittamiseen sekä selkeät vastuut toteuttamiselle.

– Kun rakentamishankkeet vievät aikansa, niin on välttämätöntä pitää mahdollisena ns. palvelukonseptin jatkamista, mikä on toteutettu Kehä III:n tuntumaan Katriinantielle, ainakin toisen 5-vuotis kauden ajan. MAL-suunnitelmaan on kirjattava tämä mahdollisuus ja yhteisrahoitusperiaate koskemaan myös palvelun ostoa, eikä vain rakennushankkeita. Katriinantielle on jo sijoittunut Helsingin sataman parkki ja check in – toiminta. Vantaan kaupungin tulisi ylipäätään pohtia alueen käytön jatkamista pidemmän päälle rekkaparkkitarkoitukseen, kun vastaavia uusia alueita ole helposti löydettävissä. Katriinantien kohteeseen on kohtuudella rakennettavissa myös tarvittavat asfaltointipinnat sekä latausjärjestelmät, jos sen pitkäaikainen käyttötarkoitus rekkaparkkitoimintaan varmistetaan.

– Raskaan liikenteen taukopaikkojen perustamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä elinkeinoelämän ja erityisesti liikenneasemayritysten kanssa, jolla on osaamista raskaan liikenteen palvelemisesta.

– Suunnitelmat raskasta liikennettä palvelevan latausinfrastruktuurin kehittämiseksi ovat vajaat luonnoksessa. Käyttövoimien osalta trendi näyttää siltä, että siirtymäkauden ajan toimitaan biopolttoaineilla ja kaasulla mutta sähkö on tulossa käyttövoimana mukaan raskaaseenkin liikenteeseen joko suorana tai täydennettynä polttokennotekniikalla. Latausinfra alkaa olla pahempi pullonkaula liikenteen sähköistymisessä kuin itse kalusto. Valmistajilta on tullut jo kuorma-automallistot kevyempää ja keskiraskaaseen. Megaluokan latauksilla päästään jo alle 30 min latausaikoihin. Runkoliikenteen kalusto tullee muutaman vuoden sisällä markkinoille ja nimenomaan siihen liittyy polttokennoteknologia, kun kevyempi kalusto liikkuu suora sähköllä. PK-seutu on Suomessa parhaimmillaan kehityksen edelläkävijäalue ja mahdollistaa sähkö/vetykäyttöiset runkolinjat muualle Suomeen.

– Latausinfran ja polttokennotankkauksen kehittäminen tarvitsevat alkuun julkiselta vallalta maankäytön suunnittelua. Toiseksi rakentaminen tarvitsee tuen ensimmäisten pisteiden perustamiseen. Ennen kuin muna – kana -ongelmavaihe on ylitetty, tarvitaan tähänkin suunnitelmallinen lähtöprosessi määräajaksi. Yritykset investoivat itse latauspisteitä terminaaleihin mutta useimmissa tapauksissa operoiva kuljetusyritys alihankintayritys ja kooltaan pieni eikä täten pysty tai uskalla investoida uusiin käyttövoimaratkaisuihin. Kehitykselle tarvitaan laajempi turvallinen näkymä. Sähkökalusto on alkuun 2-3 kertaa kalliimpi investointi yrityksille. Pohdittava asia on, voiko yhteiskunta olla jotenkin mukana edistämässä esim. voimalinjoja mahdollistamalla yrityspoolien yhteisiä ratkaisuja, jos sellaisia olisi syntyäkseen. Niin ikään käyttäjäkuntaa alkuun on saatavissa lataukselle ja polttokennotekniikalle, jos ratkaisut sopivat sekä henkilöauto- että raskaalle kalustolle. Kun käyttäjäkunta raskaassa kasvaa, henkilöautot väistävät.

– Raskaan liikenteen uusia käyttövoimia koskeva toimenpide on lisättävä ja sen arviointiin on luotava seuranta.

– Esitämme niin ikään, että jakeluliikenne otetaan jonkinlaiseksi erityisteemaksi suunnitelmakaudella. Helsingin alueelle on tulossa jakelutoimintaa estäviä rajoitteita kävelyn ja pyöräilyn suosimiseksi. Jakelun toiminnan kapasiteettia ei tulisi rajoittaa vaan vastapainoksi tulee pohtia, miten useinkin ydinkeskustan ulkopuolelta alkava jakelu toimii sujuvasti. Tähän kokonaisuuteen tulee kuulua jakeluliikenteen mahdollisuudet käyttää erityiskaistoja, keskeisten sujuvien jakeluväylien identifiointi ja informointi, väylien sopivuus myös raskaammalle liikenteelle sekä parkkeerauksen edistäminen ja väärin pysäköinnin torjuminen. Kaistaratkaisuja voidaan tehdä koskemaan jakelun kannalta sopivia aikoja pyrkien välttämään muuta ruuhkautumista henkilöautoliikenteelle tai joukkoliikenteelle. Tässä voisi huomioida myös vuodenajat niin, että kun talvella on vähemmän pyöräilijöitä, niin varattaisiin alueita ja kaistoja lumitilanteenkin takia jakelun sujuvalle toiminnalle. Yksi idea on ottaa käyttöön Turun mallin mukainen väärinpysäköidyn ajoneuvon ilmoittaminen digitaalisesti pysäköinnin valvontaan. Tässä voisi olla koko seutukunnassa yhteinen käytäntö.

3. Miten seudullinen yhteistyö MAL 2023 -suunnitelman valmistelussa on toiminut? Mitä

kehittämistarpeita näette yhteistyössä?

– Prosessi on ollut laaja-alainen. Kaikkinensa toivoisimme elinkeinoelämänä, että MAL:n keskeisiä teemoja voitaisiin käsitellä elinkeinoelämän kanssa säännöllisissä teemaryhmissä. Näin asioiden valmistelussa ja seurannassa olisi jatkumo ja taustavalmistelu myös on läpinäkyvää.

4. Muuta avointa palautetta

Esitämme, että osana MAL-toteutusta perustetaan ryhmät jakelun toimintaolosuhteiden edistämiselle, rekkaparkkien edistämiselle ja jakeluinfran edistämiselle, missä elinkeinoelämä voi osallistua vuorovaikutteisesti kehittämistoimiin.

Lisätiedot: Jouni Lind jouni.lind@ytl.fi p. 050 521 3305

Sisältötekstiä

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Phasellus hendrerit. Pellentesque aliquet nibh nec urna. In nisi neque, aliquet vel, dapibus id, mattis vel, nisi. Sed pretium, ligula sollicitudin laoreet viverra, tortor libero sodales leo, eget blandit nunc tortor eu nibh. Nullam mollis. Ut justo. Suspendisse potenti.

Väliotsikko

Sed egestas, ante et vulputate volutpat, eros pede semper est, vitae luctus metus libero eu augue. Morbi purus libero, faucibus adipiscing, commodo quis, gravida id, est. Sed lectus. Praesent elementum hendrerit tortor. Sed semper lorem at felis. Vestibulum volutpat, lacus a ultrices sagittis, mi neque euismod dui, eu pulvinar nunc sapien ornare nisl. Phasellus pede arcu, dapibus eu, fermentum et, dapibus sed, urna.

Vain osallistumalla voit vaikuttaa!

Sed egestas, ante et vulputate volutpat, eros pede semper est, vitae luctus metus libero eu augue. Morbi purus libero, faucibus adipiscing, commodo quis, gravida id, est. Sed lectus. Praesent elementum hendrerit tortor. Sed semper lorem at felis. Vestibulum volutpat, lacus a ultrices sagittis, mi neque euismod dui, eu pulvinar nunc sapien ornare nisl. Phasellus pede arcu, dapibus eu, fermentum et, dapibus sed, urna.

Kirjoittaja

Lisää aiheesta – manuaalisesti lisätyt liittyvät artikkelit

Liittyvä artikkeli 1

Liittyvä artikkeli 2